Epätodellinen poika

Onpas siitä taas vierähtänyt ikuisuus kun olen tänne viimeksi kirjoitellut. On vain tuntunut niin supervaikealta hypähtää raksajuttujen jälkeen muihin aiheisiin. Nyt kuitenkin tuntuu, että aika on oikea ja olen valmis siihen. Huvittavaa, että aluksi tuntui haastavalta kirjoittaa rakentamiseen liittyviä asioita (olin niin pihalla niistä!) ja nyt taas tuntuu haastavalta kirjoittaa mistä tahansa muusta kuin rakentamisesta. Ei ole helppoa ei! 😅

Ajattelin nyt kirjoittaa ajasta, jolloin elämämme muuttui lopullisesti. Ajasta, jolloin epätodellinen poika ilmoitti olemassaolostaan. Elettiin tammikuuta 2017. Ihmettelin, että missä mun kuukautiset oikein viipyvät. Martti oli mennyt juuri sinä viikonloppuna ystäviensä kanssa laivalle ja sanoi tulevansa seuraavana päivänä jo ajoissa kotiin. Mä menin sitten ostamaan epäluuloisena raskaustestin kaupasta saman päivän aamuna. Siellä mä sitten kotona istuskelin vessassa ja odottelin. Tai no, odottelin ja odottelin, koska melkeinpä heti taisi ne kuuluisat kaksi viivaa ilmestyä siihen testiin. Samassa hetkessä koin varmaan kaikki maailman tunteet, joita ihminen vaan voi kokea. Lähdin sen jälkeen heti meidän pieneen lähikauppaan, vähän matkan päässä sijaitsevaan isompaan kauppaan ja tietysti myös apteekkiin. Ai mitä tekemään? No ostamaan kaikki  mahdolliset raskaustestit mitä vain saatavilla oli. Olo oli hyvin epätodellinen. Mutta samalla jotenkin kutkuttava. Ei sitä osaa selittää.

Kun kotona testeihin ilmestyi viiva toisensa perään aloin malttamattomana odottaa Marttia kotiin. Laiva taisi tulla satamaan kahdeksan maissa ja samalla mun puhelin soi. Martin ystävä soitti ja ruinasi siellä tumupäissään, josko Martti saisi vielä mennä heidän kanssa jonnekin jatkamaan iltaa. Taisin sanoa että tietysti voi, mutta mieli olisi tehnyt sanoa että ei helkkarissa voi!!! En olisi halunnut olla enää yhtään kauempaa kotona yksin. Halusin päästä kertomaan Martille että meille tulee vauva!

Seuraavana aamuna Martti oli sitten saapunut kotiin ja pääsin kertomaan tämän asian vihdoin ja viimein! Martti toisteli koko päivän aika ajoin "hyvä juttu se on"...."hyvä juttu se on". Hehe. Taidettiin olla molemmat yhtä hämmentyneitä tilanteesta. Molemmat meistä oli ajatellut, että haluaa joskus lapsia. Olimme myös ajatelleet sen tapahtuvan tyylillä tulee jos on tullakseen. Itselle se ehkä aluksi oli hieman ristiriitaistakin koska kävin muita isoja asioita silloin elämässä läpi. Tuntui, että jääkö niille nyt aikaa kun tulikin suurista suurin elämänmuutos eteen. Mutta toisaalta mulla oli  myös erittäin vahva tunne siitä, että näin tämän pitääkin mennä. Tämä vauva tulee meidän perheeseen syystä.

Raskauspahoinvointi alkoi joskus raskausviikolla 6 ja se olikin jatkuvaa kuvottavaa oloa, iltapainotteisesti kuitenkin enemmän. Vain muutaman kerran oksensin kunnolla. Sitrushedelmät ja vichy maistui. Ja oikeastaan kaikki raikas. Välillä saattoi tulla jonakin päivänä jäätävä roskaruokahimo, mutta harvemmin. Ja se väsymys oli jotain aivan järkyttävää! Olisin voinut nukahtaa pystyyn! Missä ja milloin vain! En edes muista kunnolla raskauden ensimmäisiä viikkoja.  Raskauden alussa kävimme myös yksityisellä lääkäriasemalla varhaisultrassa. Oli niin ihmeellistä nähdä siellä ruudulla meidän vauva. Olo oli epätodellinen. Onko tämä oikeasti totta? Onko siellä vauva? Tuleeko musta oikeasti äiti? Ajatukset seikkaili harhaili. Muistan sanoneeni Martille kun me lähdimme sieltä kotiin, että sinne ultaäänilaitteen ruudulle se meidän vauva jäi, ei se mun mahassa ole.

No tuo alkuraskauden karmea olotila onneksi väistyi suunnilleen raskausviikko 14 paikkeilla. Olo oli kuin uudesti syntynyt. Aina sinne vähän päälle raskausviikko 20 asti. Silloin alkoi alaselän ja häntäluun kipuilu ja harjoitussupistukset. Olin aika raihnainen niiden takia ihan synnytykseen asti. Harmitti kun ei pystynyt oikein käymään edes kävelemässä koska pelkkä sohvalta ylösnouseminen sai mahan ihan kivikovaksi. Muistan käyneeni läpi myös hirveitä kriisejä Instagramia selatessani. Kaikki muut tulevat äidit olivat niin hehkeinä ja hyvävointisina. Monet jopa treenasivat salilla ja muutenkin olivat elämänsä kunnossa. Se oli kauheaa kun oma olo oli kaikkea muuta. Mutta harva varmaan kuvaa sinne Instagramiin sitä kun pää on vessanpyntyssä tai on nukahtanut kesken lehden lukemisen. Ei ikinä kannata verrata itseään muihin. Vauva on tärkein ja sen mukaan mennään.

Siellä hän moikkaa.

Melko lähellä laskettua.

Mieliala mulla oli koko raskausajan todella hyvä. Mitä nyt välillä tietysti itkin milloin mitäkin hormonihuuruissani. Muistan sohvalla istuessamme alkaneeni yhtäkkiä itkemään Martille sitä että hänkin joskus kuolee pois. Ai kauheeta! Itkin myös sitä että meidän vauva joskus kuolee. Vaikkei hän ollut edes syntyyt vielä. 🙈 Mutta esimerkiksi kamalat PMS oireet joista yleensä kärsin pysyi poissa. Ihanaa! Käsittelin paljon mielessäni raskautta ja vauvan syntymää sekä elämää sen jälkeen. Muistan että välillä ajatukset oli todella negatiivisiakin. Tuleeko musta hyvä äiti? Onko musta jonkun äidiksi? Kauhistutti aika ajoin se lopullisuus. Ja se vastuu. Näin jälkeenpäin ajateltuna musta on tosi tärkeääkin että käy läpi myös niitä negatiivisia asioita joita raskaus ja vauvan syntymä herättää. Mun mielestä se on jo osa sitä vanhemmuuteen kasvamista. Isojen asioiden äärellä joutuu käymään mielessään läpi kaikenlaisia asioita. Välillä pohjamutia myöden. Tärkeintä musta on kuitenkin se, että hyväksyy ne kaikki ajatukset ja tunteet sellaisina kuin ne on. On se sitten positiivisia tai negatiivisia. Mulla oli koko raskausaika todella epätodellinen olo. Ihmettelen kyllä jos joku esikoistaan odottava olisi ihan sinut raskauden ja vauvan syntymän suhteen. On se niin suuri ja ihmeellinen asia.  Edelleen välillä katson jo 2-vuotiasta poikaani  ja olon täyttää sama epätodellinen olo. Onko tuo ihana poika tosiaan minun? 💓

Ensi kerralla päästään sitten tämän epätodellisen pojan syntymään. 💓

Kerro ihmeessä miltä susta on tuntunut odottaa ensimmäistä lastasi?

Ihanaa päivää just sulle. 💓

Aika kuluu vauhdilla

Aika tosiaan kuluu vauhdilla! Pieni hetki vierähtänyt siitä kun olen viimeksi blogia päivitellyt. Hommia meillä kotona riittää edelleen. Martti on nyt tehnyt meidän yläkerran kylpyhuonetta kuntoon. Lähiaikoina pitäisi myös saapua meidän saunan lasit sekä loput listat olohuoneeseen (ja niitä on muuten odotettu!). Reklamaatioasia meillä etenee pikkuhiljaa ja kerron kyllä teille heti kun jotain uutta ilmenee sen asian tiimoilta.

Täällä hommat siis etenee rauhalliseen tahtiin. Ei meillä ole mikään kiire koska mikään homma joka on kesken ei ole kuitenkaan asumisen kannalta oleellista. Hyvin monissa asioissa edetään nyt siis fiiliksen ja meidän pienen miehen ehdoilla. Tämän takia ei ehkä kannattaisi koskaan muuttaa keskeneräiseen taloon  koska sitten asioilla vaan useasti on tapana hieman venähtää. 🙈

Blogin suhteen on myös siis siksi ollut hiljaiseloa kun ei täällä ole mitään rakentamiseen liittyvää (ainakaan kovin mullistavaa sellaista) tapahtunut viimeaikoina. Pihahommatkin alkaa sitten vasta keväämmällä. Oon muutenkin ajatellut jälleen kerran vähän laajentaa tätä mun blogia koskemaan muutakin kuin pelkkiä rakennusjuttuja.

Mitämieleenikinäsittenjuolahtaakaan taitaa olla osuvampi nimitys jatkossa tälle blogille kuin rakennusblogi. Blogiin tulee jatkossa siis juttua meidän elämästä ja kaikesta siihen liittyvästä. Rakastan kuitenkin kirjoittamista yli kaiken silloin kun inspiraatio iskee. Rakastan kirjoittaa juurikin omalla tyylilläni - rennolla otteella siis! 😍

Oon pohtinut tätä blogiasiaa aiemminkin mutta se on tuntunut ihan supervaikealta kirjoittaa yhtäkkiä jostain ihan muusta kuin raksajutuista. Sitä tehnyt kuitenkin nyt jo aika pitkän aikaa. Niin toisin sanoen olisiko ehdotuksia mistä voisin siis seuraavaksi kirjoittaa?! Kotijuttuja aion toki jatkossakin laitella mutta tasavertaisesti muiden aiheiden ohella. 👍

Toivon nyt että saan teiltä lukijoilta joltain jonkin huippuehdotuksen seuraavaksi aiheeksi mutta jos en niin se jääköön sitten nähtäväksi mikä teksti tänne seuraavaksi paukahtaa!

Aurinkoista alkanutta viikkoa ihan jokaiselle. ☀️

Rakentaminen voi tuhota ihmissuhteet

Usein puhutaan siitä, miten rakennusprojekti voi olla todellinen koetinkivi parisuhteelle. Sanotaan jopa, että moni pariskunta päätyy eroon jo ennen kuin talo edes valmistuu.

Mielestäni rakennusprojekti on kokonaisuudessaan hyvin rankka projekti, olit sitten parisuhteessa tai et. Kun asiat eivät mene aina suunnitelmien mukaan ja vastoinkäymisiä tulee, niin tottahan toki pinna siinä kiristyy ja kumppani saa varmasti siitä osansa myös.

Mielestäni rakennusprojekti voi olla myös päinvastaisesti parisuhdetta vahvistava kokemus. Näin meillä ainakin. Me selvittiin tästäKIN! Hyvä me!

Harva tulee välttämättä ajatelleeksi sitä, että talon rakentaminen koettelee myös muita ihmissuhteita. Meidän tapauksessa joitakin työvaiheita meidän raksalla teki mun sukulaisen puoliso. Noh. Miten tämän nyt muotoilisi... hommat eivät menneet aivan putkeen ja tuli niitä surullisen kuuluisia vastoinkäymisiä, joita varmasti tapahtuu ihan jokaisella rakennustyömaalla. Harmillista tosiaan koska ennen näitä sotkuja oltiin todella läheisiä ja usein tekemisissä.

Itse olen ainakin sellainen, että tuntemattomalle on helpompi antaa palautetta ja ns. reklamoida. Omalle tutulle taas on vaikeampi tuoda esille sattuneita virheitä. Olen niin kiltti. Martti on myös. Tiettyyn pisteeseen asti katsottiin näitä virheitä läpi sormien, kunnes tuntui, että niitä enää ei voida.

Näistä asioista sanottuamme ei niitä otettu tosissaan eikä niille asioille tehty mitään. Todettiin vain että "jaa". 

Sitten kun vastaan tuli muutama isompi asia kuten meidän järkyttävän ammattitaidottomasti tehdyt laattatyöt ja se kun huomasimme meidän olohuoneen ison seinän olevan kiemura kuin korkkiruuvi... silloin päätin jakaa tämän kokemuksemme muillekin.

Nämä kaikki virheet olemme joutuneet itse omakustanteisesti korjaamaan. Ja aika kalliilla hinnalla. Ja mitä sitten tapahtui? Meille suututtiin siitä, että mitä me oikein tuommoista laitamme nettiin. Silti kaikkiin esille tuomiimme epäkohtiin reagoitiin vain olkia kohauttamalla. En ymmärrä mikä on kun ei pysty ottamaan palautetta vastaan.

AINA on se mahdollisuus että jokin menee pieleen ja hommat ei mene niin kuin strömsössä, mutta on hirvittävää että asiakasta syyllistetään siitä. Ja aletaan kaiken kukkuraksi vielä haukkumaan meitä! Ja kun kyse ei ole pienistä jutuista vaan isoista virheistä. Turhaan emme Martin kanssa mistään valita. Ei ole meidän tyylistä. Mutta kyllä laattojen pitää olla kunnolla laitettu ja seinän suora. Jopa meidän mielestä. Kyseessä on meidän koti. 

Kaikkien muiden firmojen kanssa sattuneet virheet yms. on asiallisesti hoidettu yhteisymmärryksessä ja niin sen mielestäni kuuluukin mennä!

Miettikäähän nyt jos menette vaikka kampaajalle ja siellä sulle tyyliin vahingossa värjätäänkin vihreät hiukset vaaleiden sijaan. Ja sitten se kampaaja alkaisi sulle riehumaan, että se on sun vika stana! Argh! En voi ymmärtää. Sanattomaksi vetää.

Näiden sattumusten jälkeen emme ole olleet juurikaan tekemisissä tämän sukulaisen ja hänen puolisonsa kanssa. Vika on kuulemma meissä. Meillä on edelleen kodinhoitohuoneessa täysin vino seinä mutta täytyy varmaan sekin itse korjata kun ei jakseta olla enää kusipäitä.

Alkoipa taas kiehuttaa. Adios!

VIRE-paneeli

Ajattelin kirjoitella hieman teille meidän yhdestä erittäin onnistuneesta valinnasta kotiimme. Mietimme pitkään mitä oikein laittaisimme meidän olohuoneessa sijaitsevaan korkeaan tilaan seinämateriaaliksi. Vaihtoehtoja meillä oli monia. Aina perus maalipinnasta kiviseinään sekä erinäisiin 3D seinäpaneeleihin.

Lopulta löysin tieni Siparilan nettisivuille. Siellä vaihtoehtoja olikin todella kattavasti - ja voi, miten kauniita! Yksi oli kuitenkin mielestämme ylitse muiden. Nimittäin VIRE-paneeli. VIRE-sisustuspaneelissa on kaunis kolmiulotteinen, aaltoileva pinta. Se näyttää aina eriltä riippuen mistä suunnasta paneelia katsellaan. Ja mikä parasta. Se myös parantaa meidän korkean tilan akustiikkaa. Laitoimme paneelia myös yläkertaan portaiden takana olevalle seinälle. VIRE-paneelia voidaan laittaa myös kattoon. 

VIRE-paneelilla sisustaminen on nopeaa ja helppoa, koska ne ovat valmiiksi pintakäsiteltyjä ja sävytettyjä. VIRE-paneelit soveltuvat myös kosteisiin tiloihin. Nämä ihastuttavan raikkaat VIRE-paneelit on suunnitellut Ristomatti Ratia. Kannattaa ehdottomasti mennä ihastelemaan Siparilan valikoimaa tänne. Mihin sinä laittaisit VIRE-paneelia? Vai onko jokin muu heidän valikoimastaan Sinun suosikkisi? 

Tämä oli yksi loistava valinta meidän kotiimme, jota voin kyllä käsi sydämellä suositella kaikille. Joka päivä tulee ihasteltua tätä kaunista valkoista eläväpintaista seinää, joka varsinkin nyt auringon paistaessa leikittelee upeasti varjoilla ja näyttää aina hieman erilaiselta riippuen katsantokannasta. Vahva suositus tälle. Mene siis Siparilan sivuille ja ihastu! ❤❤❤ 

❤

❤

❤

❤

Ensimmäiset huonekalut

Muutimme viime vuoden joulukuussa käytännössä täysin autioon taloon. Meiltä kun jäi melkein kaikki vanhat huonekalut edelliseen asuntoon. Ei siis huonekalun huonekalua. Vain epämääräisiä muuttolaatikoita tavaroineen siellä ja täällä ja vähän tuollakin. Omat ihmiset ja tavarat vasta tekevät talosta kodin. 

Onneksemme olin kuitenkin tehnyt pienen tilauksen Veke.fi verkkokauppaan jo hyvissä ajoin ennen muuttoa. En edes muista, miten löysin tieni heidän sivuille silloin, mutta onneksi näin kävi. Hetken jouduimme tavaroita odottelemaan. Tämä johtui siitä, että ensinnäkin meidän muuttopäivä oli totaalinen mysteeri ja toiseksi se vaihtui vaihtumistaan koko ajan. Onneksi nämäkin asiat saatiin hienosti sovittua Veken kanssa, joten emme kauaa joutuneet kärvistelemään ilman huonekaluja.

Tätä meidän uutta kotia halusin alkaa sisustamaan hyvin maltillisesti pikkuhiljaa. Ettei vaan tulisi tehtyä hätiköityjä ja turhia hankintoja. Siksi tilasin silloin vasta ne tärkeimmät huonekalut (ja muutaman ekstrajutun). Haluankin esitellä nämä hankinnat nyt teille. Ensimmäinen tärkeä huonekalu on tietysti sänky. Sängyn me tosin saimme Martin vanhemmilta. Mutta sängynpäädyn tilasin Vekestä. Se sopi täydellisesti yhteen meidän sängyn rungon kanssa. Lisäksi se on toiminut myös erinomaisesti yöimetysten aikana. On ollut paljon mukavampaa nuokkua pehmää sängynpäätyä vasten kuin mitä tahansa muuta. Vahva suositus tälle siis! 😄 Löydät sängynpäädyn täältä. Tämä sängynpääty tuo kyllä makuuhuoneeseen tyyliä! Sängynpääty jopa inspiroi meidät maalaamaan yhden makuuhuoneemme seinän tummanharmaaksi. Sängynpäädyn ympärille taitaa se meidän makuuhuoneen sistustus rakentuakin.  

 Unia Chesterfield sängynpääty.

Toinen hankinta meidän makuuhuoneeseen oli keinutuoli. Se sopi meidän tyyliin ja värimaailmaan (ja edeltävään sängynpäätyyn 😉). Tätä ihanaa kiikkustuolia ei enää valitettavasti ole enää heidän valikoimissaan, mutta kannattaa ehdottomasti silti kurkata heidän keinutuolien valikoima täältä. Siellä nimittäin on vaikka mitä ihanuuksia!

Hommasimme samaisen keinutuolin myös valkoisena olohuoneeseen. Lämpöä keinutuoliin tuo ihana paksu luonnonvalkoinen lampaantalja. Lampaantalja löytyy täältä. Tämä keinutuoli on ollut kaikkien kyläilevien lasten suosikki. Siinä on kyllä mukava kiikkua! Myös meidän vauva tykkää usein ryömiä keinutuolin jalkoja ihmettelemään - ja vähän maistelemaankin. Ja kyllä allekirjoittanutkin siinä mieluusti istuu iltaisin teekuppi kätösessä maailman menoa ihmettelemässä. Myönnetään. Mutta nämä keinutuolit olivat ehkä niitä ekstra hankintoja. Ne vaan olivat niin ihania, että sellaiset oli ihan pakko hommata meidän kotia kaunistuttamaan.

Ja mikäs on sängyn jälkeen se tärkein huonekalu? No ruokapöytä tietenkin. Täällä uudessa kodissa kun on tilaa niin halusimme ison ruokapöydän. Sellaisen, aivan täydellisen, valkoisen pöydän löysimme yllätys yllätys myös Vekestä. Täytyy sanoa, että pöytä erityisesti yllätti meidät positiivisesti! Pöytä on todella, tarkoitan siis todella, jykevä ja vankka. Laadukas. Sen äärelle mahtuu istumaan jopa kymmenen ihmistä. Ja tämän ihanan valkoisen pöydän löydät siis täältä. Suosittelen kyllä käymään koko Veken valikoiman läpi, sillä siellä on vaikka mitä kauniita pöytiä. Ja muitakin huonekaluja sekä sisustusjuttuja. Ihania! Myös nämä UPEAT ruokapöydän tuolit ovat samaisesta paikasta, mutta ikävä kyllä niitä ei heidän valikoimassaan enää ole. Kannattaa silti kurkata heidän muut ruokapöydän tuolit täältä.

Zoom ruokapöytä.

Zoom ruokapöytä.

Google sauhusi kun etsin sopivia baarituoleja meidän mustaan keittiöön ja saarekkeeseen. Lopulta löysin nekin samaisesta paikasta. Juuri sopivat vai mitä? Tälläiset tyylikkäät mustat baarituolit löydät täältä. Näissä kaikissa tuoleissa on todella hyvä istua. En olettanut, että niissä olisi oikeasti NÄIN hyvä istua! Samaa ovat sanoneet meillä kyläilijät. Onnistuneet hankinnat siis kaikin puolin. Lisäksi ne on erittäin helppo pitää puhtaana. Sellaista arvostaa ainakin tälläinen kloritenhuuruinen siivoushullu. 😂

Easy baarituolit.

Sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä sohva. Toiveissa meillä oli iso sohva, johon mahtuisi mukavasti useampi yhtä aikaa loikoilemaan ilman, että toien varpaat ovat toisen suussa. Emme kuitenkaan halunneet ostaa kovin kallista sohvaa, koska meillä asustaa kuitenkin  myös pieni vauva ja sotku on välillä sen mukaista. Vekestä onneksi löytyi myös juuri tämän hetken tarpeisiimme sopiva sohva ja se löytyy täältä. Lisäksi hankimme siihen kuuluvan rahin, jonka päälle jalat on rentouttavaa nostaa touhukkaan päivän päätteeksi! Rahi löytyykin sitten täältä. Hyvä sohva siis kaikinpuolin hinta laatusuhteeltaan. 

Joel-u kulmasohva sekä Joel rahi

Kannattaa tutustua veke.fi verkkokaupan laajaan huonekalumalliston valikoimaan. Mikä parasta - se onnistuu sieltä omalta kotisohvalta! Sieltä löytyy laadukkaat, trendikkäät ja edulliset huonekalut ja muut sisustusjutut! Ja mikä vielä parempaa, tilaamasi tuotteet tuodaan sinulle kätevästi kotiinkuljetuksella! Ei muuta kuin shoppailemaan! Itse taidan ainakin nyt seuraavaksi mennä tutkailemaan heidän sivuilleen terassijuttuja. Nimittäin sieltä se kesä tulee pikemmin kuin arvaammekaan! Kaiken lisäksi täällä on touhuttu kovasti viikonloppuna juurikin terassin teon parissa eli pian pitäisi löytää ainakin grilli sekä pöytä tuoleineen sekä jotkut ihanat löhösohvat. Alla kuva viikonlopun puuhista. Isä ja poika. 💗

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille lukijoille ja seuraajille! Nautitaan keväisistä keleistä! Pian täällä on kesä ja voidaan todella nautiskella siitä.💛

PS. Mitä sinä haluaisit tilata Vekestä? 

Tuplasti iloisia uutisia!

Iiiik! Mulla on teille ihania, ihania ja vielä kerran ihania uutisia! Ensimmäinen ihana uutinen on se, että meitä on nyt meidän perheessämme kolme. Ollut jo pienen tovin itseasiassa. Nimittäin aivan sanoinkuvaamattoman ihana pieni poika syntyi maailmaan täydentämään perhettämme viime vuoden syyskuussa. Hän on aivan mahdottoman valloittava tapaus ja täten kyllä pistänyt meidän (ja vähän muidenkin) päät sen verran pyörälle, ettei blogi ole lähiaikoina oikein käynyt mielessä. Katsokaa nyt vaikka. 💓

Rakkaus.

Awww. 💙Nyt pikkuhiljaa on uusi arki alkanut asettumaan uomiinsa ja hiipihän blogikin sen myötä mieleen ja koitan saada aikaa useammin päivitellä tätä. Onhan tästä tullut mulle aika tärkeä. Pyrinkin siis jatkossa löytämään aikaa enemmän myös blogille.

Nooo, mutta sitten asiaan! Toinen iloinen uutinen koskee meidän kotia. Me ollaan nimittäin muutettu! KYLLÄ! VIHDOINKIN! Se oli kyllä aluksi aika shokki! Jouduttiin lähtemään aika kiireenvilkkaan meidän vanhasta kodista, joten muutettiin aika kaaoksen keskelle tänne uuteen kotiin. Mä olin jo aivan valmis muuttamaan vaikka Timbuktuun kun ensi kertaa tänne astelin kimpsujen ja kampsujen kanssa. Täällä oli jopa rakennustelineet keskellä olohuonetta! Ja mulla vauva! Ja kriisi! Ja vauva! Ja hermoromahdus! Ja vauva! Noh. Siitäkin onneksi pääsin sitten lopulta yli. Aluksi touhusin kaikki hetket kun pieni nukkui. Siivosin ja puunasin ja järjestelin ja touhuilin ja siivosin ja sanoinko muuten jo, että siivosin? Lopulta iski aikamoinen väsy ja tämänkin perfektionistin piti oppia hölläämään. Kyllä se koti siitä valmistuu sitten pikkuhiljaa. Jonain päivänä saan yhden tavaran löytämään paikkansa ja jonain en yhtään. Eikä se haittaa. Ei ole kiire mihinkään. Kyllä aikaa on koko loppuelämä tehdä tästä meille kotia. Päätin siis ottaa iisimmin ja hyvä niin. Hyvin me täällä ollaan kuitenkin edistytty. Rakennustelineet lähtivät hyvin pian muuton jälkeen sinne Timbuktuun kun uhkasin, että joko ne tai minä.

Olen ihan innoissani siitä, että noi tylsät rakennusjutut voi jäädä vähän vähemmälle ja päästään niin sanotusti tositoimiin ja keskittymään siihen olennaiseen! Eli siis kaikkiin ihaniin sisustusjuttuihin tietysti! Ai että. Laittelen kaikkia juttuja meidän kodista tänne, kunhan saadaan niitä nyt tämän hölläämisen myötä edistymään. Hitaasti, mutta varmasti. Oon myös päättänyt, että tälläkertaa en hätiköi sisustamisen kanssa vaan niin sanotusti hankin vain sen tyynyn, joka oikeasti kutsuu mua. 😃 Lisäksi laittelen varmasti juttuja ihan vaan meidän elämästä. Meidän arjesta iloineen ja suruineen.

Siinä tämän hetkiset kuulumiset ja nämä iloiset uutiset. Seuraavaksi laittelen varmaan juttua muutamista hankinnoista, joita olemme tänne ehtineet tehdä ja voisin myös kertoa, meidän upeista hanoista ja suihkuista, jotka valitsimme tänne kotiimme. Voisitte myös ehdottaa, mistä aiheesta haluaisitte kuulla!

Alla vielä kuvia sekä yksi video meiltä. Nyt kupponen kahvia ennen kuin pikkuinen herää. ☕

Parlaa sen olla pitää!

Kävelimme kauppoja ympäri etsien sitä täydellistä lattiaa. Ja voi kyllä, valikoimaa sillä(kin) saralla riittää. Kiersimme kaupoissa varmaan kaikki vinyylilankut läpi. Sehän oli se meidän alkuperäinen suunnitelma. Sopivin vaihtehto lapsi- ja koiraperheeseen. Ne oli ihan hienoja, mutta mikään ei kuitenkaan saanut aikaiseksi sitä "WOW"-reaktiota. Sitä joka kuuluisi tulla. Tämä pätee niin ihmissuhteisiin kuin lattiamateriaaleihinkin. Haha. Mutta takaisin asiaan. Kaupassa huomasin useaan otteeseen, miten katseeni eksyi parkettien puolelle aina uudelleen ja uudelleen. Niissä vaan oli sitä.  Sitä jotakin. Ne oli WOW. Lopulta en saanut katsettani irti Parlan uudesta Tammi Boulevard-parketista. Se oli wow ja wau ja ihan kaikkea siltä väliltä.

Arvostan sitä, että materiaali on sitä itseään. Eikä esitä jotain, mitä se ei ole. Selkeää eikö? Parketti on sitä itseään. Se on aitoa luonnonpuuta. Parlan parketit ovat kyllä sitä kauneimmillaan ja yksilöllisimmillään. Tärkeää on myös se, että lattiamateriaalina puu on ympäristöystävällistä ja ekologista. Aito puulattia on kaunis, yksilöllinen, lämmin ja mukava. Kaikenlaiset uudet sisustusmateriaalit tulevat ja menevät, mutta aito puulattia pitää arvonsa ja sen kauneus jaksaa ihastuttaa vielä vuosienkin päästä. Kotimainen ParlaFix-parketti on ainutlaatuinen kestävyytensä ja muotovakautensa ansiosta. Parkettilauta muodostuu kolmesta päällekkäisestä toisiaan vahvistavasta kerroksesta. Rakenne on suunniteltu kestäväksi ja niin, että parketti pääsee elämään mahdollisimman vähän. Tähän vaikuttaa myös valmistuksessa optimaaliseksi säädetty puun kosteusominaisuudet. Erinomaisen kulutuskestävyyden varmistamiseksi lattialauta on vielä käsitelty turvallisella ja edistyksellisellä lakalla.  Ja toisaalta eihän ne pienet elämisen jäljet haittaa mitään, ei edes lattiassa. 

Lattiaa on helppo asentaa. Vaikka meteliä siitä kyllä tuli sen verran, että kuulosuojaimet olisivat olleet paikallaan. Alla kuvia ja videoita meidän parketin asennusprojektista sekä jo valmiista lattiasta. On se kaunis. Hyvä valinta jälleen! 😊👍💓 Parkettiahan meille tulee kaikkialle muualle paitsi eteiseen, vessoihin ja pesutiloihin sekä kodinhoitohuoneeseen. Valitettavasti kuvat ovat kyllä hieman pimeitä, koska valot eivät vielä toimineet tuolloin.

Kaunista. 

Psst. Parlan kaikki ihanat parkettivaihtoehdot löydät muuten täältä. 

Ihastuttavaa loppuviikkoa kaikille! 💓